Ruskamatka Äkäslompolon maisemiin 9.-13.09.2007

Aurinkoisena sunnuntai-aamuna Heikkisen Jarmo keräili Lapin Ruskamatkalle
lähtijät Pohjolan Matkan bussiin Kajaanista, Sotkamosta, Ristijärveltä, Paltamosta, Hyrynsalmelta ja Suomussalmelta. Matkamme jatkui kaunista ruskaa ihaillessa. Ensimmäinen taukopaikka oli Pudasjärven ABC-asema, jossa pidimme kahvitauon.

Pudasjärven jälkeen seuraava kohde oli Rovaniemi. Rautatieasemalta noudimme mukaan viimeiset ryhmäläiset Heikkisen Railin ja Hilkka Heikkilän. Ryhmämme oli nyt täysi, menimme lounastamaan ”Joulupukin maisemiin”. Nopeimmat, jotka uskoivat vielä joulupukkiin, ehtivät viedä lahjatoivomukset ”Joulupukinpajalle ”.

Iltapäivällä kauniissa auringon paisteessa jatkoimme matkaa Kittilän kautta Ylläksen maisemiin ja maisematietä Äkäslompolon puolelle, hotelli Ylläskaltioon, jossa majoituimme ja nautimme maittavan päivällisen. Ruokailun jälkeen lähdimme tutustumaan kylään, josta löytyi kaupat, kirkko ja riemuriihet. Olimme olleet aamuvarhaisesta liikkeellä, joten ”nukkumatti” kutsui meitä unten maille.

Maanantai-aamuna aamupalan jälkeen lähdimme heti lenkille, sillä tänään oli retkikohteina Linkupalon Tulivuoripuisto Kittilän Alakylässä oleva Saihon talo, jossa sijaitsi Hallan Ukon pohjoisin etappipaikka muistomerkkeineen. Laskimme muistomerkille pienen kukkalaitteen. Seppo Saarikoski vei meidät tutustumaan taloon, jossa jääkärit majoitettiin, ruokittiin ja lähet

ettiin edelleen Ruotsin kautta Saksaan koulutukseen.

Historiallisesta talosta siirryimme Saarikoskien huvilalle, jonne isäntäväki, Ella ja Seppo Saarikoski, olivat järjestäneet meille kahvitarjoilun. Vietimme hyvin lämminhenkisen ja isänmaallisen vierailutauon Saarikoskien luona, varapuh.joht. Jorma Heikkinen esitti ryhmän puolesta kiitokset isäntäväelle ja lahjoitti heille Hallan Ukon videon. Lopuksi lauloimme Kainuun marssin. Isäntäväen toivomuksesta kokoonnuimme yhteiseen ryhmäkuvaan huvilan portaille.

Seuraava kohde oli Reidar Särestöniemen museo oppaamme kertoi meille talon historiaa, saimme ihailla taidegalleriassa hyvin värikkäitä töitä ja tutustua koko taiteelliseen rakennukseen sekä mielenkiintoiseen yksityisasuntoon.

Museokierroksen jälkeen meillä oli kiire hotellille ruokailemaan, jonka jälkeen pieni siistiytyminen, ja Jarmo vei meidät bussilla kirkon eteen Petri Laaksosen konserttiin. Konsertti oli hyvin suosittu, sillä kirkko oli viimeistä sijaa myöten täynnä musiikin ystäviä.

Maanantaipäivän retkellä meillä oli mukana neljä helsinkiläistä ”ottotyttoä”. Tytöt olivat matkatoimistossa kyselemässä kyytiä Särestöniemen museolle. Linjavuoroja ei ollut, taksikyyti oli ainoa mahdollisuus, joten tarjosimme heille koko maanantaipäivän käyntikohteet linja-autokyyteineen, lukuun ottamatta pääsymaksuja, jonka he itse maksoivat. Meillä oli tilaisuus näyttää heille kainuulainen vieraanvaraisuus, samalla sai plussaa matkatoimisto ja sukuseura.

Tiistaina 11.09. aurinkoisen päivän kohteena oli Pallastunturin Luontokeskus, retki Enontekiön kautta Norjan puolelle Kautokeinoon ja Juhls`n hopeagalleriaan, mikä on korkeatasoisen käsityötaidon tyyssija. Myös itse rakennus on arkkitehtoninen nähtävyys. Oppaamme kertoi meille talon historiaa ja esitteli meille koko gallerian. Kierroksen jälkeen emme voineet ohittaa matkamuistomyymälää, josta pienet muistoesineet lähtivät mukaamme.

Norjan tuntureilla ihailimme erittäin kaunista ruskamaisemaa taukopaikalla, jossa jonottelimme Jarmon keittämää hyvää päiväkahvia voileipien kera. Paluumatkan tulimme Raattaman kautta Äkäslompolon hotellille, jossa päivällinen odotti meitä. Kyllä ruoka maistui hyvälle pitkän retkipäivän jälkeen! Iltamenoina oli kirkossa siioninvirsiseurat, suurin osa ryhmästämme oli Jarmon bussissa matkalla seuroihin. Virsiseurojen vetäjinä olivat Tuomo Ruuttunen Paltamosta sekä Erkki Mölsä Pohjois-Karjalasta ja Lapin turistipappi Vilho Vähäsarja.

Keskiviikkona tutustuimme Äkäslompolon nähtävyyksiin. Ensimmäinen kohde oli Luontokeskus Kellokas, jonne osa ryhmästämme jäi tutustumaan. Me suunnistimme Varkaankurun ”Velhopolulle”, joka oli n.4 km:n mittainen pitkospuutettu rengaspolku. Opasteet esittelivät Varkaanoajan varsilla kasvavaa harvinaislaatuisen rehevää kasvillisuutta sekä alueen linnustoa. Velhokodassa pidimme piene

n hengähdystauon ja ryhmästä muodostui moniääninen laulukuoro. Keväällä Velhonpolku on kauneimmillaan.

Seuraava kohde oli Pakasaivo-rotkojärvi, runsaan kilometrin mittainen, järven pohjoispää on Suomen suurin hiidenkirnu - lisänimeltä Lapin Helvetti. Pakasaivossa on vettä n.60 m. ja kirnun syvyydeksi tulee jopa 130 metriä. Täällä Lapin äijät ovat käyneet ”Seitapahtaa palvomassa”. Me palvoimme täällä kaunista ruskamaisemaa, rotkojärvineen. ”Kaikissa saivosjärvissä asustaa vesikansaa, veden haltijaväkeä, joka näkymättömänä elää järvissä, mutta useasti kyllä näyttäytyykin maan ihmisille” (Samuli Paulaharju 1922 ). Toivoimme, että olisimme nähneet veden haltijaväkeä, eivät näyttäytyneet kainuulaisille.

Kolmas kohde oli Äkäsmylly ja Äkäslinkka ovat Äkäsjoen kauneimmat nähtävyydet. Äkäslinkka on vaahtoava koski, jossa

on riittänyt vettä
kuivanakin kesänä härkinmyllyn pyörittämiseen. Myllyn ovat rakentaneet paikalliset talolliset, kaikki mahdolliset tarveaineet on tehty paikan päällä. Myllyä on huollettu talkoilla, ja jauhatusvuorot on jaettu arpomalla. Myllyllä on ollut oma ”haltija”, joka tuli mylläriä varpaasta, nenästä tai milloin mistäkin puistelemaan ja herättelemään ennen jyvien loppumista myllystä. Entisöidystä myllystä huolehtii nyt Metsähallitus, työntekijät jauhattavat puurojauhoja ja niitä sai ostaa kotituliaisiksi myllykahviosta.

Ruokailua odotellessa meillä oli aikaa, joten teimme tutustumiskäynnin Levin maisemiin. Ihmettelimme, millä rahalla hiihtokeskuksia laajennetaan niin valtavasti. Levistä oli tullut viime käynnin jälkeen kaupunki. Rinteen päälle rakennettiin suurta

ravintolaa; ne joilla on rahaa, kuluttavat niitä rinneravintolassa ja katselevat kauniita näköaloja>> jos näkevät?

Ruskamatkamme viimeinen retkipäivä oli illassa ja hotellin henkilökunta odotti meitä jo päivälliselle. Päivällisen jälkeen illan ohjelma oli vapaa. Mukana olevat hallituksen jäsenet ja bussikuljettaja Jarmo, jäimme suunnittelemaan kesän 2008 Tanskan matkaa.

Torstaina 13.9. valmistauduimme kotimatkalle jo klo 9.00. Kauniissa auringonpaisteessa ruskamaiseman väriloistot näyttivät meille parhaat puolet. Laskeuduimme Tornio jokivartta alaspäin ja kävimme tutustumassa Haaparannan kuuluun

Ikeaan. Lounastauon pidimme Kuivaniemellä. Oulun rautatieasemalla jätimme hyvästit Heikkisen Railille, meidän muiden matka jatkui kohti Kainuuta, kauniissa auringonpaiseessa.

Kiitokset kaikille ryhmän jäsenille mukavasta matkaseurasta. Taas kerran reppuihin oli sullottu huumoria ja vitsejä, kiitokset Heikkisen Jaakolle niistä, ”Sinisistä ajatuksista”, joita saimme tallentaa muistilokeroihimme ruskamatkan antina.

Kiitokset myös Jarmolle hyvin opastetusta ja turvallisesta matkasta.

Kaunista ruskaloistoa muistellen Eeva

 

NettiTieto Oy